Etymologia

Sana kahvi on peräisin arabian kielen sanasta qahwa, joka tarkoittaa kasveista valmistettua viiniä. Sana qahwa on ehkä lainattu Etiopian Kaffan maakunnan nimestä, koska kahvipensas on sieltä päin kotoisin.

Keksiminen ja leviäminen

Kahvin keksimisestä on erilaisia tarinoita. Yhden version mukaan etiopialainen vuohipaimen havaitsi vuohiensa valvovan öitä, kun ne olivat syöneet kahvipensaan marjoja. Luostarissa marjoista ryhdyttiin tekemään juomaa, jonka maine kiiri hitaasti Arabiaan. 

Arvellaan, että etiopialaiset ovat nauttineet kahvipapuja jo ennen 1000 -lukua. He käyttivät kahvimarjoja mm. matkaeväänä. Kahvi levisi Etiopasta Arabiaan ja arabien arvellaan oppineen kahvin paahtamisen 1200 -luvulla. Jemenissä kahvia viljeltiin ainakin 1400 -luvulla ja ehkä paljon aikaisemminkin.

Ensimmäiset kahvihuoneet avattiin Mekkaan, ja pian niitä oli ympäri arabimaailman.

Eurooppaan kahvi saapui venetsialaisten kauppiaiden mukana v. 1615. Venetsiaan avattiinkin Euroopan ensimmäinen kahvila vuonna 1683.

Historia Suomessa

Tarina kertoo, että ensimmäinen suomalainen kahvia juonut henkilö oli turkulainen kamaripalvelija Axel Käg, joka maistoi kahvia Persiassa vuonna 1637.

Kahvi saapui Pohjoismaihin 1600 -luvun lopulla, mutta oli Suomessa vain kuninkaiden ja korkea-arvoisten kansalaisten juoma. 1720 -luvulta lähtien turkulaisporvarit toivat kahvia laivoillaan Suomeen. Suomen ensimmäinen kahvila avattiin Turkuun jo vuonna 1773. Kahvin teollinen tuotanto alkoi Suomessa vuonna 1883.

Kahvi säilyi tavallisille kansalaisille pitkään ylellisenä juomana, kunnes 1900-luvulla sitä alettiin keittää arkisin parikin kertaa päivässä. Kahvi ostettiin raakapapuina ja se paahdettiin ja jauhettiin itse, kunnes 1920-luvulla paahdettua kahvia myytiin kuluttajille enemmän kuin raakakahvia. Samoihin aikoihin alettiin kauppoihin toimittaa valmiiksi pakattua ja jauhettua kahvia.

Kahvi oli useaan otteeseen kielletty Suomessa lähinnä valtiontaloudellisista syistä. Kieltojen aikana käytettiin kahvinkorvikkeita, kuten rukiinjyviä. Toisen maailmansodan aikana maassa oli pula kaikista elintarvikkeista, joten kahvikin oli säännösteltyä. Tämän takia vuonna 1941 otettiin käyttöön kahvinkorvikkeita, joissa kahvia oli vain neljäosa ja loput mm. paahdettua ruista, ohraa ja lanttua. Myös sikurinjuuria on käytetty kahvinkorvikkeena. Kahvi loppui kokonaan vuonna 1943. Sodan jälkeen ensimmäinen kahvilasti saapui Turun satamaan vuonna 1946 ja se oli suuri tapahtuma. Vasta vuonna 1954 kahvin säännöstely loppui kokonaan.

Kahvilajit

Kaupallisesti tärkeimmät kahvilajit ovat arabica ja robusta. Suurin osa tuotetusta kahvista on arabicaa. Arabica on maultaan pehmeää ja vivahteikasta. Maultaan voimakasta robustaa käytetään usein espressokahvin pohjana. Kofeiinia robustassa on kaksi kertaa enemmän kuin arabicassa. Kaupassa myytävät kahvit ovat usein monen eri kahvilaadun sekoituksia.

Viljely

Kahvia viljellään yli 60 maassa, mutta suurimmat tuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia ja Indonesia.

Kahvipuu kasvaa noin 7-8 metrin korkuiseksi, mutta se leikataan 2-4 metrin mittaiseksi pensaaksi, jotta se tuottaa hyvin ja sadonkorjuu on helpompaa. Pensas alkaa tuottaa marjoja 2-4 vuoden iässä ja antaa 1-2 satoa vuodessa. Kahvia viljellään yleensä 600-1200 metrin korkeudessa merenpinnasta.

Kahvipensaasta saadaan kahvimarjoja ja kahvimarjan sisällä taas on kaksi siementä eli kahvipapua. 10 prosentissa kahvimarjoja on vain yksi siemen. Kun marja kypsyy, sen väri vaihtuu vihreästä punaiseksi tai keltaiseksi.

Kahvi on kuin viini, koska sen jokainen sato maistuu ainutkertaiselta. Makuun vaikuttaa maaperä, kasvuilmasto ja käsittelytapa.

Jatkojalostus

Sadonkorjuun jälkeen kahvipapuja ympäröivä hedelmäliha ja kalvot poistetaan ja pavut kuivataan.

Sitten kahvi paahdetaan. Kahvin paahtaminen moninkertaistaa aromaattisten yhdisteiden määrän, ja niitä löytyykin enemmän kuin viinistä. Papuja paahdetaan noin 5-8 minuuttia, kunnes lämpötila kohoaa 180-240 asteeseen. Kahvipavun väri muuttuu paahtaessa vihreästä ruskeaksi. Paahtoaika ja -lämpötila vaikuttavat paahtoasteeseen, siihen että tuleeko kahvista vaaleaa, keskipaahtoista tai tummaa. Suomessa juodaan eniten vaaleapaahtoista kahvia, vaikka tummapaahtoisen kahvin suosio on kasvussa.

Paahtamisen jälkeen pavut jauhetaan eri jauhatusateisiin riippuen kahvinvalmistustavasta. Hienoin jauhatus on espressoa varten, seuraava suodatinkahvia varten ja karkein pannukahvia varten.

Kahvin makua arvioidaan toistakymmentä kertaa kahvin valmistuksen aikana.

Kahvin hyödyt

Kahvissa on monia kivennäisaineita ja vitamiineja, kuten kaliumia, magnesiumia ja niasiinia. Kahvi sisältää myös antioksidantteja.

Kahvin piristävä vaikutus johtuu kofeiinista. Piristävä vaikutus kestää noin neljä tuntia. Kupillisessa kahvia on 80-100 mg kofeiinia. Kofeiini parantaa tarkkaavaisuutta liikenteessä ja vähentää ajovirheitä. Paras vaikutus on saatu, kun on otettu 1-2 kahvikupillisen jälkeen 15 minuutin nokoset.

Tutkimusten mukaan kofeiini parantaa lähimuistia. Eräässä tutkimuksessa 3-5 kuppia kahvia päivittäin nauttineilla eläkeikäisillä oli pienempi riski sairastua dementiaan. Tutkimuksissa on myös havaittu, että kofeiinin käytön lisääminen pienentää riskiä sairastua Parkinsonin tautiin sekä tyypin 2 diabetekseen.

Kulutus

Suomessa kahvia juodaan eniten maailmassa, vuodessa noin 10 kg henkeä kohden. Muut Pohjoismaat kuluttavat kahvia noin 6-7 kg asukasta kohden. Koko maailman keskikulutus on noin 1,3 kg henkeä kohden.

Yli 90 prosenttia suomalaisista juo kahvia. Suurin osa juo noin 4-5 kupillista päivässä.

Kahvi työpaikalla

Työaikalaki ei tunne kahvitaukoja, vaan ne perustuvat työehtosopimuksiin tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Kahvitauoista on paljon hyötyä, ne edistävät stressistä palautumista ja tuovat uusia ideoita työntekoon.