Hedelmät ja marjat

Hedelmät on helposti sulavaa ruokaa, täynnä A-, B- ja E-vitaamineja, karoteeneja, kuitua, entsyymejä ja kivennäisaineita mm. rautaa, kalsiumia, kaliumia, magnesiumia ja magnaania.
Ne ovat varsinaisia antioksidanttipommeja jotka suojaavat soluja happeutumiselta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Maukkaita välipaloja kaikille!

Jotkut hedelmät tuottavat etyleeniä. Etyleeni on makeanhajuinen kaasu, väritön, joka syntyy kasvien hengityksestä. Sen tuottaminen on kasvin normaalia elintoimintaa. Etyleeni vaikuttaa hedelmien sekä aromin että maun muodostumiseen ja nopeuttaa hedelmien kypsymistä.

Hedelmät eivät ole pestyjä, suosittelemme huuhtelemaan hedelmät ennen niiden syömistä.

Appelsiini (Citrus sinensis)

Appelsiini on alunperin kotoisin Kiinasta. Se on eniten viljelty hedelmäpuu maailmassa. Sitrushedelmiin kuuluu myös mandariini, satsuma, klementiini, sitruuna, tangeriini ja greipit. Appelsiinillä on nahkea aromaattinen kuori ja lohkoinen hedelmäliha. On olemassa oransseja appelsiineja ja punaisia veriappelsiineja. Appelsiini sopii hyvin rahkaan, hedelmäsalaatteihin ja hyytelöihin. Se sisältää paljon C-vitamiinia ja kuitua.

Kiivi (Actinidia deliciosa)

Kiivi on alkujaa lähtöisin Etelä-Kiinasta. Hedelmä tunnettiin Suomessa ennen myös nimellä kiinankarviainen. Se on soikea ja sitä ympyröi ohut, karvainen ruskea kuori. Kypsä kiivi muistuttaa karviaista maultaan. Hedelmän voi halkaista ja kirkkaanvihreän hedelmälihan siemineen syödä lusikalla kovertaen tai syödä kokonaisena kuorittuna. Kiivi käy jälkiruokiin, juomiin, jäätelöruokiin, juustotarjottimelle, ja hedelmä-ja suolaisiin salaatteihin. Se sisältää runsaasti C-vitamiinia.

Omena (Malus domestica)

Omena on yksi vanhimmista hedelmistä. Suomeen omenan arvellan tuodun Ruotsista ristiretkeläisten mukana 1100 - 1200 paikkeilla. Omenat jaotellaan kesä-, syys- ja talvilajikkeisiin hedelmien kypsymisajankohdan mukaan. Omenat kannattaa syödä kuorineen, sillä niissä on kaksi kertaa enemmän terveellisiä flavonoideja kun kuorituissa. Ne sopivat hyvin pääruokiin, leivonnaisiin, jälkiruokiin, mehustukseen ja säilöntään. Happamat lajikkeet sopivat erinomaisesti ruoanvalmistukseen. Omena sisältää vitamiineja, kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, kuituja ja flavonoideja. Helppoa syötävää ja erittäin hyvä terveydelle. Omena tuotta runsaasti etyleeniä.

Passionhedelmä (Passiflora edulis)

Passionhedelmä on alunperin kotoisin Brasiliasta. Sitä kutsutaan myös kärsimyshedelmäksi, nimi tulee siitä, että kasvisuvun useiden kukkien keskustassa on ristinmerkki. Kypsänä hedelmä on ryppyinen ja näyttää nahistuneelta, sen kuori on purppuranvärinen, ohut ja rapea. Hyytelömäisessä hedelmälihassa on paljon mustia pieniä siemeniä, raikkaan makeat siemenet raksuvat suussa. Halkaise hedelmä kahtia ja voit syödä hedelmäpuolikasta lusikalla kuoresta kovertaen. Passionhedelmä sopii hedelmäsalaatteihin, jogurtin joukkoon ja passion maustaa maito-, kerma-, rahka- ja jäätelöruoat sekä erilaiset juomat ja kastikkeet. Hedelmä sisältää A- ja C-vitamiinia, kaliumia ja kuituja. Passionhedelmä tuottaa etyleeniä.

Viinirypäle (Vitis vinifera)

Viinirypäle on kotoisin Kaspian meren seuduilta ja se on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Niiden väri vaihtelee vihreästä lähes mustaan. Mehukkaat viinirypäleet sopivat juustotarjottimelle, jälkiruokiin ja salaatteihin. Viinirypäle sisältää paljon antioksidantteja.

Viikuna (Ficus)

Viikuna on lähtöisin Vähä-Aasiasta. Hedelmä on sipulimainen ja kuori vaihtelee vihreästä lilaan ja ruskeaan, pinnassa on ikään kuin sokeria mikä on kypsyyden merkki. Hedelmäliha on punertavaa ja pehmeää, maku happaman makea. Viikuna sopii vahvojen juustojen kanssa, jälkiruokana, kylmän lihan kanssa tai sen voi syödä sellaisenaan kuoresta kaivertaen tai kuorineen. Viikuna sisältää A- ja C-vitammineja.

Mango (Mangifera indica)

Mango on kotoisin eteläisestä Aasiasta ja sitä viljellään laajalti trooppisella vyöhykkeellä. Hedelmän sisällä on suuri soikea endokarppi eli "kivi". Hedelmämalto on kypsänä kirkkaan keltaista, kuori on vihreä, keltainen, oranssi, punainen tai niiden sekoitus. Mango on parhaimmillaan kun hedelmästä lähtee voimakas tuoksu ja kuori antaa myöten painettaessa. Se on hyvä pitää noin puoli tuntia jääkaappissa ennen tarjoilua. Mangon voi syödä helpommin halkaistuna ja lusikalla kuoresta kovertaen, kuorta ei syödä. Mango sopii hedelmä- ja ruokasalaatteihin, jälkiruokiin, juomissa ja myös hyvin liha- ja linturuokiin. Hedelmä sisältää runsaasti kuitua ja siinä on myös C-vitamiinia ja karoteenia.

Nektariini (Prunus persica var. nucipersica)

Nektariini kuuluu persikan, aprikoosin, luumun ja mantelin sukuun. Nektariini on kiiltäväkuorinen ja nukaton muunnos persikasta. Nykytietämyksen mukaan se olisi kulkeutunut Kiinasta Silkkitietä pitkin Persiaan. Hedelmäliha on keltainen, pehmeä, mehukas ja aromaattinen maultaan. Siinä yhdistyvät persikan ja luumun maut. Nektariinit ovat maukkaita välipaloja tai jälkiruokia. Se sopii persikan tavoin myös kala-, liha-, tai grilliruokien lisäkkeeksi. Hedelmä sisältää kohtalaisen paljon karoteenia ja C-vitamiinia. Hedelmä tuottaa runsaasti etyleeniä.

Ananas (Ananas comosus)

Ananas on lähtöisin Etelä- Amerikasta. Hedelmä on tropiikissa kasvava ruohokasvi ja se on monien pienten paisuvien hedelmien yhteensulautuma, niistä muodostuu kerrottu hedelmä. Kypsä ananaksen ääni on kumea ja täyteläinen kun napautta kuorta sormella, väri kellanruskea ja tuoksu tuore ja voimakas. Sen hedelmäliha on vaaleankeltaista ja mehukasta. Hedelmän keskellä oleva puumainen ydin poistetaan. Ananas sopii kylmiin jälkiruokiin, kana- ja liharuokien kanssa, juomiin ja leivonnaisiin. Halkaistu ananas on koverrettuna erinomainen tarjoilualusta, minkä voi täyttää vaikka hedelmäsalaatilla. Hedelmä sisältää runsaasti kuitua, mangaania, C-vitamiinia, hyvä ruoansulatusvaivoille.

Granaattiomena (Punica granatum)

Granaattiomenaa kutsutaan myös Karthagon omenaksi, se on kotoisin alunperin Persiasta ja Afganistanista. Se muistuttaa omenaa ja sipulia. Hedelmä on parhaimmillaan kun ruskeanpunainen ja nahkamainen kuori on kiiltävä ja sisus pehmeää ja läpikuultavan syväpunaista. Granaattiomenan sisus on lokeroinen ja täynnä siemeniä joita ympyröi punainen ja raikas malto. Siitä syödään vain malto siemineen, kalvoja ei syödä. Hedelmä syödään halkaistuna tai lohkaistuna lusikalla kovertaen. Toinen tapa on halkaista hedelmä keskeltä kahtia leveyssuunnassa ja painella puolikastahetken voimakkaasti sormin, minkä jälkeen esim. veitsen kädensijalla taputellaan hedelmää, jolloin siemenet ja niiden ympärillä olevat keltaiset pehmeät kuoret irtoavat ja ne on helppo poistaa. Omenan kaunis punainen mehu on erittäin värjäävää ja käsiteltävässä erittäin roiskuavaa. Granaattiomenan hedelmämalto sopii salaatteihin, jäätelön kanssa, lihan kanssa, ruokien koristeeksi ja leivonnaisiin. Hedelmä sisältää C-vitamiinia, kaliumia ja antioksidantteja. Erittäin tervellinen hedelmä.